Merentutkijan työssä näytteitä otetaan vuosittain muutamien viikkojen aikana ”kentällä” eli merestä. Loppuaika kuluu laboratoriossa näytteitä käsitellen sekä tietokoneen ääressä näytetuloksia analysoiden ja tutkimuksesta kirjoittaen.
Osa merentutkijoista ei ota itse ollenkaan näytteitä, vaan he käyttävät tutkimiseen vain tietokonetta. He piirtävät esimerkiksi karttoja lajien levinneisyyksistä tai yrittävät selvittää mallintamalla, miten meri toimii.
Merentutkimuksen monipuolisuutta kuvaa hyvin se, miten paljon erilaisia töitä yhteen vuoteen saattaa mahtua. Alla on esitetty yksi esimerkki siitä, millaiselta merentutkijan vuosi saattaisi näyttää.
Kesällä kerätään näytteitä
Kesä on monelle merentutkijalle kaikkein kiireisintä aikaa. Osa tutkijoista tekee silloin merellä töitä eli on ”kentällä”. Näytteitä voidaan kerätä monen viikon ajan. Päivät venyvät usein pitkiksi, etenkin jos näytteitä haetaan sukeltamalla. Ennen sukellusta on pakattava mukaan näytelaitteet ja puettava päälle sukellusvarusteet, joten valmisteluun kuluu monta tuntia. Sitten tarvitaan vielä venekyyti näytteenottopaikalle. Itse vedessä vietetty aika jää usein lyhyeksi, sillä näytteiden keruun jälkeen on usein jo kiire seuraavalle näytteenottopaikalle. Päivän päätteeksi on vielä huollettava varusteet ja valmisteltava näytteet kuljetusta ja laboratoriota varten.
Kun avomereltä kerätään näytteitä, tutkijat viettävät tutkimusalus Arandalla useita viikkoja. Maissa käydään vain lyhyesti viikonloppuna. Töitä tehdään monesti ympäri vuorokauden eri vuoroissa, sillä kaikki merellä vietetty aika halutaan hyödyntää tehokkaasti. Näin laiva ehtii käydä mahdollisimman monella näytteenottopaikalla. Arandan tutkimuslaitteisto on suunniteltu erityisesti näytteiden ottamiseen laivan kannelta.
Sukeltaja tutkimassa merenpohjaa Rönnskärissä Merenkurkussa.
Syksyllä näytteet käsitellään
Kesällä kerättyjä näytteitä käsitellään syksyllä laboratoriossa. Jos näytteitä on kerätty paljon, tämä laboratoriovaihe voi kestää jopa koko talven. Plankton- ja pohjanäytteitä tarkastellaan mikroskoopilla. Vesinäytteistä taas tehdään kemiallisia analyyseja.
Merentutkijan työ on usein hyvin kansainvälistä, ja yhteistyötä tehdään ulkomaisten tutkijoiden kanssa. Syksyyn saattaa osua lyhyt ulkomaanmatka esimerkiksi konferenssiin, jossa tutkijat esittelevät uusimpia tutkimustuloksiaan toisilleen ja keskustelevat niistä. Samalla etsitään yhteistyökumppaneita eli luodaan kontakteja tulevia tutkimussuunnitelmia varten.
Tutkijan työhön kuuluu useimmiten olennaisena osana myös tutkimusrahoituksen hakeminen. Etenkin syksyisin on useita mahdollisuuksia hakea rahoitusta eri tahoilta. Tällöin tutkija miettii tulevaisuuden tutkimustarpeita ja tekee suunnitelmia, ottaa yhteyttä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin ja laatii näiden kanssa rahoitushakemuksia uusia tutkimuksia varten.
Talvella analysoidaan tuloksia
Kun näytteet on käsitelty ja kaikki on kirjattu ylös, on vuorossa tulosten analysointi. Tämä onkin jännittävä vaihe, koska silloin saadaan kattavampi kuva siitä, mitä tulokset oikeasti kertovat. Analysointivaiheessa tarvitaan tietokonetta. Matemaattisista ja tilastollisista taidoista on paljon apua tulosten tulkinnassa.
Talvi on myös hyvää aikaa perehtyä seuraavan kesän tutkimuksiin. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun suunnitteilla on jokin ihan uudenlainen näytteenotto- tai tutkimusmenetelmä. Tällöin tutkija tutustuu ensin perusteellisesti aiheesta aiemmin julkaistuun kirjallisuuteen ja tehtyihin tutkimuksiin.
Talvella jotkut tutkijat pääsevät myös merelle. Sillä tutkimusalus Arandalla voidaan tehdä tutkimusmatkoja myös jäiselle merelle.
Merentutkimusalus Aranda soveltuu myös talvikäyttöön.
Keväällä kirjoitetaan ja julkaistaan tuloksia
Keväällä kun edellisen kesän tutkimusten viimeisetkin tulokset on analysoitu, on aika työstää tulokset artikkeliksi. Kun tutkimusartikkeli hyväksytään julkaistavaksi, tulokset voivat tavoittaa koko tiedeyhteisön. Yllättävän suuri osa tutkijan työajasta saattaakin kulua kirjoittamiseen.
Suomalaisten seurantojen tulokset julkaistaan suomeksi. Tieteen kieli on kuitenkin vahvasti englanti. Siksi tulokset on hyvä saada julkaistuksi myös englanninkielisissä tieteellisissä lehdissä. Tällöin maailman muutkin merentutkijat pääsevät näkemään tulokset. Siksi tutkijan on välttämätöntä osata englannin kieltä.
Keväällä myös aletaan taas valmistautua tulevaan kenttäkauteen: hankitaan tarvikkeita ja suunnitellaan kesällä tehtäviä kokeita.