Luomus on osa Helsingin yliopistoa, jossa varsinaiset tutkimusaiheet määräytyvät paljon sen mukaan, millaisia ovat tutkijoiden omat intressit ja tutkimuksen rahoitusmahdollisuudet.
Viime vuosina Itämeren biologian osalta on selvitetty eläinlajiston kryptistä monimuotoisuutta ja sitä, millainen on vesieläimistön levinneisyyshistoria. Apuna tässä on käytetty molekyylituntomerkkejä.
Luomus ylläpitää kokoelma- ja havaintotietokantoja
Luomus kokoaa ja ylläpitää kasvi- ja eläintieteellisiä sekä geologisia museokokoelmia. Sillä on myös suuria havaintotietokantoja lajien esiintymisestä.
Laitos koordinoi lintujen rengastustoimintaa ja valtakunnallisia lintujen seurantaohjelmia. Nämä perustuvat vapaaehtoisten harrastajien panokseen, kansalaistieteeseen. Vesilintuseurantoja tehdään yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Eliölajien uhanalaisuusarvioinnit (Punainen kirja) perustuvat osiltaan näihin seurantaohjelmiin, Luomuksen kokoelma- ja havaintotietokantoihin ja Luomuksen asiantuntijoiden työhön. Luomuksen tutkimusinfrastruktuuriin kuuluu myös Ajoituslaboratorio, joka tekee mm. radiohiiliajoituksia ja muita isotooppimäärityksiä.
Suomen Lajitietokeskus tarjoaa lajitietoa kaikille
Suomen Lajitietokeskus on lajitiedon kansallinen digitaalinen infrastruktuuri, jota Luomus johtaa. Se tarjoaa lajitietoa tutkimuksen, hallinnon, opetuksen ja suuren yleisön käyttöön yhtenäisessä muodossa.
Lajitietokeskus mm. ylläpitää kansallista eliölajien luetteloa sekä nimistötietokantaa. Nimistöt – samoin kuin tieteelliset kokoelmatietokannat sekä tutkijoiden ja harrastajien havaintotietokannat – ovat käytettävissä Lajitietokeskuksen laji.fi-portaalissa. Portaali toimii avoimen datan periaatteella.
Portaali tarjoaa myös muille laitoksille puitteet esittää omia lajistotietokantoja yhden kansallisen väylän kautta. Valtakunnallinen Vieraslajiportaali kerää Itämeren vieraslajihavaintoja ja jakaa kaikkien eliöryhmien vieraslajitietoa. Vieraslajiportaali toimii jo nyt tämän laji.fi -portaalin kautta.