Puolet maailman väestöstä asuu rannikkoalueilla eli alle sadan kilometrin päässä merestä. Valtameret ylläpitävät elämää. Ne tarjoavat elinympäristöjä, tuottavat happea ja ravintoa ja ihmiskunnalle monenlaista aineellista ja aineetonta hyvää. Meret ovat kulkuväylä, myös mantereelta toiselle. Vesillä harjoitetaan myös rikollista toimintaa, soditaan ja toteutetaan luonnolle tuhoisia hankkeita. Ihmiskunnan häpeäksi valtamerta käytetään myös kaatopaikkana.
Matkustajasatama Ghanassa
Osterikallio Mosambikissa
Togolaisia virkistäytymässä Guineanlahden rannalla
Edellinen
Seuraava
-
-
-
-
Maapallon ja sen asukkaiden tulevaisuus on läheisesti sidoksissa valtamerien hyvinvointiin. Yhteiskunnissa on kyettävä toimimaan entistä viisaammin ja valmistauduttava tulevaisuuteen, jossa aikaansaamamme luontokato ja ilmastonmuutos myllertävät elinoloja. Valtameri on tähän asti tehnyt työtä puolestamme ja toiminut muutosten puskurina. Meri on sitonut valtavan määrän lämpöä, toiminut hiilinieluna ja -varastona, mutta rajansa kaikella. Ihmiskunnan on aika kantaa vastuu tekojensa seurauksista ja muuttaa suuntaa kohti kestävää kehitystä.
YK:n valtamerten ja meritutkimuksen vuosikymmen
Ihminen on merien suurin uhka on, sillä parhaillaan monet ihmiskunnan toiminnan aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat meriympäristöön: ilmaston lämpeneminen ja sen aiheuttama meren pinnan nousu ja merijään sulaminen, rehevöityminen, saastuminen, roskaantuminen ja ylikalastus. Itämeren tilaan vaikuttaa erityisesti liiallisten ravinteiden aiheuttama rehevöityminen.
Kehityksen suunnan muuttamiseksi Yhdistyneet kansakunnat on omistanut vuodet 2021–2030 valtamerten vuosikymmeneksi (The Ocean Decade). Vuosikymmenen tavoitteena on:
- lisätä yhteiskunnissa meritietoa ja ymmärrystä valtamerten merkityksestä planeetallamme ja ottaa meritieto entistä laajemmin osaksi päätöksentekoa.
- antaa valtameritutkijoille ympäri maailmaa mahdollisuuksia yhteistyöhön uraauurtavan, monitieteisen valtamerten, merten ja rannikoiden tutkimuksen parissa. Tutkimus tukee monimuotoisuutta ja ottaa huomioon paikalliskulttuurit.
- kartuttaa ihmisten tietoa ja ymmärrystä valtameristä. Etenkin rannikkovaltioissa ja pienten saarivaltioiden yhteisöissä tarvitaan tietoa sopeutumiskeinoista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kaikille tulee mahdollistaa pääsy meritiedon lähteille, myös havaintoaineistoihin ja teknologiaan.
- edistää valtamerten suojelua. Tavoitteena on, että lisääntynyt tieto ja ymmärrys valtamerten arvosta takaa suojelutoimille riittävän poliittisen tuen ja rahoituksen.
Merien suojeleminen ja niiden kestävä käyttö edellyttää tutkittua ja ajankohtaista tietoa meristä sekä tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Valtamerten vuosikymmenen päämääränä onkin lisätä meriin liittyvää tietoa ja tutkimusta ja sen kautta tukea kestävän kehityksen tavotteiden toteutumista. Se antaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä tulevien merten hyväksi!
The Science we need for the
Ocean we want
Itämeri on pieni, mutta erottamaton osa maailman meriä. Suomen rantaviiva on maan kokoon nähden hyvin pitkä. Lähes puolet suomalaisista asuu alle 20 km:n päässä Itämerestä. On luonnollista, että Itämeri on meille tärkeä. Suomi osallistuu merentutkimuksen vuosikymmeneen omalla kansallisella toimeenpanosuunnitelmallaan
Tavoitteena on suojella liki kolmannes maailman meristä
Lähes kaikki maailman valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat liittyneet jäseniksi Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimukseen (UNCLOS). Suomen osalta sopimus astui voimaan vuonna 1996. Sopimuksella säännellään muun muassa merivyöhykkeiden rajaamista ja merenkulkua, kalastusta ja merenpohjan luonnonvarojen hyödyntämistä, ympäristökysymyksiä sekä meritieteellisen tutkimuksen harjoittamista.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteen numero 14 mukaan maailman valtioiden tulee säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Merioikeusyleissopimuksen nojalla valtioiden on helpompi toimia kohti tätä tavoitetta.
YK:n luontokokouksessa Montrealissa vuonna 2022 hyväksytyn puitesopimuksen mukaan 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista tulee suojella ja kolmannes heikentyneistä ekosysteemeistä ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
Maailman meristä noin 60 prosenttia on kansainvälisiä merialueita, jotka jäävät valtioiden kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolelle. Niistä on suojeltu nykyisin vain noin yksi prosentti. YK:ssa maaliskuussa 2023 solmittiin merioikeusyleissopimuksen alainen Aavan meren suojelusopimus (BBNJ-sopimus), joka mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden suojelutoimet myös kansainvälisillä merialueilla.