Vedenalaista melua syntyy ihmisille ja taloudelle tärkeillä aloilla
Meriliikenne on Itämeren maiden ulkomaantalouden kivijalka. Sitä ei pysty rajoittamaan ilman suuria taloudellisia heijastusvaikutuksia. Vanha totuus siitä, että ”Suomi on saari” pitää edelleen paikkansa. Suuri osa ulkomaankaupastamme tehdään meriteitse. Suomella on lisäksi merkittävää osaamista laivateollisuudessa. On kuitenkin mahdollista rakentaa hiljaisempia aluksia ja muuttaa vanhoja aluksia hiljaisemmiksi.
Nykyisin merituulipuistojen aiheuttaman melun suuruudesta ja vaikutuksista on jo tietoa. Merituulivoimalat kuitenkin tuottavat uusiutuvaa sähköä, joten niiden määrä tulee lisääntymään edelleen.
Itämeren rantojen laaja-alainen rakentaminen ja lisämaan otto merestä esimerkiksi satamia, terminaaleja, teitä ja asuinalueita varten tulee myös lisääntymään. Tämä toteutuu erityisesti kasvukeskuksissa muun käyttökelpoisen tilan loppuessa.
Vaikka melusta ei täysin päästä eroon, sitä voidaan vähentää
Merieläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi voidaan tehdä paljon. Suomen merenhoidon toimenpideohjelman mukaisesti vedenalaista melua voidaan rajoittaa. Tällöin hyötyä voi koitua eläinten lisäksi myös kalastukselle, turismille sekä meren virkistyskäytölle. Tavoitteena on, että jatkuvan melun määrä laskee vuosien 2014–2016 lähtötasosta.
Voimakasta melua tuottavia lähteitä voi vaimentaa monin keinoin:
- Vedenalaisen melun alueellinen ja ajallinen rajoittaminen yleisesti
- Hiljaisempien merituulivoimaloiden rakentaminen
- Merenkulun aiheuttaman vedenalaisen melun vähentäminen käyttämällä hiljaisempaa teknologiaa kuten uudenlaisia potkureita ja koneiden eristystä rungosta
- Nykyisten alusten muuntaminen hiljaisemmiksi (retrofit),
- Alueellisten nopeusrajoitusten käyttäminen
- Alusten reititysten optimointi
- Kuplaverhojen asentaminen merituulivoimaloiden, vedenalaisten paalutusten, ym. ympärille
- Vedenalaisten paalutuksen iskuvoiman rajoittaminen
- Melun tuottamisen kielto merieläinten merkittävillä lisääntymisalueilla ja lisääntymisaikoina.