Iso-Kraaselin tunnusmajakka ohjasi Raahen kaupunkiin
Iso-Kraaselin saari sijaitsee Perämerellä, Raahen kaupungin edustalla, noin 3 kilometrin päässä rannasta. Kreivi Pietari Brahe perusti Raahen vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Merenkulusta muodostui jo varhain tärkeä osa kaupungin elämää. Raahen kaupunki sai tapulioikeudet vuonna 1791, mistä johtuen kaupankäynti ja meriliikenne vilkastuivat. Kaupungin satamaan johti kolme meriväylää ja kaupungin edustalle, Iso-Kraaselin saarelle rakennettiin tunnusmajakka ja luotsiasema.
Sisääntuloväylä Raaheen vuodelta 1858.
Vuosien saatossa vanhat merimerkit haurastuivat ja lopulta uusi tunnusmajakka rakennettiin vuonna 1852. Tunnusmajakasta valmistui omalaatuinen puutorni, jonka toinen sivu on punainen ja toinen valkoinen.
Iso-Kraaselin tunnusmajakka muodosti linjauksen Raahen satamaan johtavalle väylälle yhdessä Raahen kaupungin kirkontornin kanssa. Se muodosti toiminnallisen merimerkkiparin myös Taskun tunnusmajakan kanssa.
Iso-Kraaselin tunnusmajakka ja aitat.
Luotsitoiminta Iso-Kraaselin saarella
Tunnusmajakan vieressä toimi luotsien kaksikerroksinen tupa, jonka katolla oli matala tähystystorni. Sieltä käsin seurattiin laivoja kiikareiden ja kaukoputkien avulla. Luotsiaseman ympäristö oli avoin, sillä kaikki puut oli hakattu pois aina länsirannalle saakka.
Saarella päivysti luotsivanhin ja kolme luotsia, jotka tunsivat Raahen väylät paremmin kuin omat taskunsa. Myös tunnusmajakkaa käytettiin tähystyksen apuna ja sen salkoon nostettavien lippujen avulla annettiin merkkejä lähestyville aluksille. Salkoon vedetty lippu näkyi Raahen kirkon torniin, jossa toinen tähystäjä pystyi tiedottamaan kaupungille laivan tulosta.
Elämä Iso-Kraaselin saaressa oli vilkasta, ja luotsiasema oli kaiken keskus. Luotsit asuivat saaressa perheineen ja saaressa oli myös mökkejä. Lähellä olevalle mantereelle pääsi kulkemaan helposti, eikä saarelaisten tarvinnut elää eristyksissä, kuten monella muulla majakkasaarella. Vapaa-aika kulutettiin veneillen, kalastaen ja uiden tai marjoja keräten.
Iso-Kraaselin saaren vanha luotsitupa.
Iso-Kraaseli on helppo retkeilykohde
Merenkulkulaitos luovutti luotsiaseman ja tunnusmajakan Raahen kaupungille vuonna 1983. Siitä lähtien saari on toiminut retkeilykohteena.
Iso-Kraaselissa on majoitusmahdollisuus ja vanhassa keltaisessa luotsituvassa toimii kesäkahvila. Saarta kiertää polku, jonka varrella voi tutustua paikan monipuoliseen luontoon ja merimaisemaan.
Saareen on myös jäänyt vanhojen purjelaivojen mukanaan tuomia painolastikasoja, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ympäröivillä vesialueilla on monia hylkyjä. Muinaisjäännöksiin ja hylkyihin voi tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.
Iso-Kraaselin luotsiasema ja tunnusmajakka. Luotsiasemaa korjataan.
Jäänmurtaja Tarmo vuonna 1909.
Jäänmurtaja Tarmo on nykyisin museolaivana Merikeskus Vellamon edustalla Kotkassa. Alukseen voi tutustua myös virtuaalisesti.
Jäänmurtaja Tarmo hinauksessa.
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Iso-Kraaseli on tärkeä merenkulun muistomerkki. Saaren rakennukset muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Kohde on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Tutustu kohteeseen Museoviraston rekisterissä!
Vierailu
Saareen on mahdollista mennä omalla veneellä tai tilaamalla kuljetuksen MeriRaahen kautta.
Lue lisää vierailusta:
Museoviraston karttapalvelu
P:7175303, I: 376119 (ETRS-TM35FIN)